Posti toi eilen tilaamani uuden kiiltävänkirkkaan opuksen.
DR Phil McGraw, FAMILY FIRST
TV:stä tuttu psykologi Dr Phil opettaa kirjassaan hyvää vanhemmuutta ja korostaa perheen ja suvun merkitystä ihmiselle. Luulen että alan lukea kirjaa, ja luen sitä rinnakkain Anna-Liisa Valtavaaran anteeksiantoteoksen kanssa. Olen jälkimmäisessä päässyt kohtaan jossa puhutaan siitä miten kurjaa ja tuhoisaa on joutua elämään katkeroituneiden ihmisten parissa. Jotkut onnistuvat myrkyttämään lastensa ja läheistensä mielet vihaamalla kollektiivisesti kokonaisia ryhmiä ja propagandanomaisesti pitämällä vihaa kaiken aikaa kytemässä.
Ajatelkaa millaista olisi joutua sellaisen henkilön vaikutuspiiriin joka, jouduttuaan kerran pari naisen tai miehen pettämäksi, julistaa koko vastakkaisen sukupuolen pannaan ja heittelee jatkuvasti alentavia ja tuomitsevia lausuntoja ilmoille. "Se nyt on aivan naisten tapaista". "Samanlaisia kaikki naiset." "Ihan on kuin äitinsä, hyi hitto."
Jonkun on älyttävä katkaista tuollainen joukkovihan ja katkeruuden ketju. Muuten on sukuviha tai joku muu musta pilvi kaiken aikaa ilmaa pilaamassa. Eihän sellaisessa voi hengittää.
FAMILY FIRST - Perhe ja suku etusijalle. Henkiseen hyvinvointiin ei voi kuulua katkeruutta eikä vihaa. Uskon että tuossakin kirjassa kehoitetaan heittämään negatiivisuus ja pikkumaisuus pellolle. Ei se helppo tehtävä ole perheissä ja suvuissa. Jostakin on vanha sanonta "Suku on pahin" lähtöisin. Vanhoissa sanonnoissa piilee usein totuutta.
.
Minun lapsuudenkodissani vihattiin "ryssiä" ja "mustalaisia" (joilla myös peloteltiin) sekä "kommunisteja". Itse kasvettuani en vihaa yhtäkään ihmisryhmää enkä muitakaan aatteita katso vihaamisen arvoiseksi. Viha kuluttaa energiaa ja vie senkin ajan pois hyvältä elämältä.
ReplyDeleteOlenko ymmärtänyt oikein, että luet yhtä kirjaa monta päivää?
ReplyDeleteSalka, joo, tuttua touhua, paitsi että oli vielä pidempi lista! Tyhmää ja vahingollista sekä ympäristölle että varsinkin ihmiselle itselleen.
ReplyDeletePetja, Olet ymmärtänyt oikein, mutta silti väärin. Luen yhtä kirjaa jopa vuosia, joitakin en koskaan lue loppuun. En osaa laskea kuinka monta kirjaa minulla on yhtä aikaa meneillään. Niiden lisäksi saatan lukea kirjan päivässä, mikä tosin ei yleensä ole tyylini. Haluan jättää tilaa ajatustyölle ja kirjoitustyölleni.
Petja
ReplyDeleteUnohdin kysyä sinun lukutapojasi! Luetko monta kirjaa päivässä, tai onko periaatteena lukea kirja päivässä?
En päässyt äsken blogiisi kommentoimaan, ja lisäksi olen yrittänyt lähettää meiliä ja saanut ilmoituksen että mail box on täynnä.
luin Valtavaaran ja tykkäsin aika lailla. Se on kyllä kirja jota voisi lukea kauemmin kuin yhden illan.
ReplyDeleteHei Meirami
ReplyDeleteValtavaaran lukeminen miellyttää minuakin. Ei ole pelkkää teoretisointia, vaan kumpuaa oikeasta elämisestä ja ihmisien kuuntelemisesta. Sitä suosittelemaasi tuulikki Saaristoa en ole vielä onnistunut löytämään. Ihana ajatus että on niin paljon hyviä lukemattomia kirjoja edessä päin :)